Organisaatiossa julkistettiin aloitelaatikko, johon pyrittiin keräämään työntekijöiden ideoita ja kerrottiin, kuinka toimeenpanoon johtavista ideoista palkittaisiin kannustavasti. 

Eräs ehdottaja kehitti oivan ratkaisun koko organisaatiota koskevaan haasteeseen ja vei ideansa ylimmälle johdolle. Saman tien hän kuitenkin sai vastaansa totaalisen tyrmäyksen johdon mukaan kelvottomasta ajatuksesta. Vaikka ehdotus keräsi arvostusta asiantuntijoilta, johto hylkäsi sen kylmästi.

Muutaman ajan kuluttua kävi niin, että kyseisen idean pohjalta tultiin organisaatiossa panemaan toimeen mittava uudistus. Kehittäjätaho poljettiin unohduksiin ja hänen osaamisensa mitätöitiin – koska ei haluttu ärsyttää johtajaa. Niinpä hän päätti sulkea ideamyllynsä ja panna suunsa suppuun. 

– Jos on tarkoitus tukkia yrityksen idesuoni, niin mikä olisi sen parempi keino kuin systemaattinen lyttäyslinja, kirjoittaa Maarika Maury.

Organisaatiosta oli tullut ”Kuolleiden kalojen akvaario”. Käsite on peräisin Kiss Consultingin Maarika Mauryn uutuuskirjasta. Se kertoo siitä, miten henkilöstön luovuutta voidaan joko tukea tai se voidaan tappaa. Esimerkkitapauksessa se jopa harkiten murhattiin. 

Jos ajatellaan, että organisaatio on kuin akvaario, edustavat kalat henkilöstön tuottamia ideoita. Kalat voivat hyvin niin kauan, kuin hapetus toimii ja vesi liikkuu. Happea edustaa innostuksen ylläpito ja uusien ideoiden arvostaminen.  

Ideat ja aloitteellisuus, varsinkin peräänkuulutettuina, edellyttävät koneistolta aktiivista reagointia. Se tarkoittaa jatkuvaa tuen osoittamista ja aihioiden edistämistä, seurantaa, aikataulutusta sekä vastuutusta. Ideoihin reagointi tuottaa tekijöillensä kokemusta arvostuksesta. Se vahvistaa tunnetta osallisuudesta ja luo mielekkyyttä yhteisön jäsenenä. Luovuuden ylläpito rakentaa sallivuutta ja synnyttää uusia tekemisen tapoja. Organisaatio kertoo jäsenilleen, että se sallii onnistumisia.

Jos reaktioita ei synny tai ideat vaietaan kuoliaiksi, happi loppuu, vesi seisoo paikoillaan ja kalat kuolevat. Enää ei ideoita nouse pintaan, eikä niitä haluta esittää, vaikka niitä eri tahoilla syntyisikin. Silti organisaation strategiassa saattaa isoin kirjaimin lukea tavoitteita rohkeudesta, jatkuvasta uudistumisesta ja henkilöstön osaamisen arvostuksesta.

Hapeton organisaatio tappaa henkilökunnan ideat, luovuuden ja aloitteellisuuden samoin kuin hapeton akvaario tapaa kalat. 

– Johtaminen ja esimiehet ovat kuin akvaarion pumppuja, sanoo Maarika Maury. Oleellista on pitää pumput käynnissä ja huolehtia niiden toimivuudesta, ja se on koko organisaation asia.

Johtamisen tehtävä on tukea organisaation menestystä, jonka osatekijöitä ovat henkilöstön luovuus ja omasta työstä koettu innostus. Luovuutta on sekä ihmisissä että organisaatioissa, jolloin puhe on siitä miten luovuus saadaan isossa joukossa vakiintuneeksi toimintatavaksi. Maury puhuu itsepölytyksestä, joka tapahtuu organisaation sisällä ja ristipölytyksestä, jota tapahtuu esimerkiksi yhdessä kumppaneiden kanssa.

Sekä organisaation toimintakulttuurin virittäminen luovuuskanavalle että henkilökunnan luovuuden arvostaminen ovat avainasemassa. Ne edistävät merkittävästi työn sujuvuutta, motivoivat asiakaspalvelua ja vahvistavat työtyytyväisyyttä. Ne kasvattavat todistetusti kannattavuutta ja voivat tuottaa rutkasti silkkaa rahaa, jopa miljoonia muistuttaa Maury. Ainakin ne vähentävät poissaoloja ja vahvistavat hyvää mainetta.  

Pidetään siis huolta luovuuden hapettamisesta, se kantaa hedelmää.  

Kristina Ahmas FT

Kirjoittaja on asiantuntijoiden johtamisesta väitellyt tohtori.