Ystäväni kertoi tositarinan työpaikaltaan.

Innovatiivinen Lilli kehitti uuden tavan toimia ja kertoi siitä innoissaan työtoverilleen Sepolle. Seppo kuunteli, mutta ei näyttänyt syttyvän asialle.

Kahden päivän kuluttua henkilöstökokouksessa Seppo esitteli Lillin idean omanaan keräten kehut ja irtopisteet. Esimies Mats kiitteli oivaltavaa Seppoa. Lilliä harmitti ja hän päätti tulevaisuudessa jättää asiansa kertomatta.

Mitä tapahtui?

Individualistisen meritoitumisen toimintakulttuuri oli asettunut taloon. Työyhteisön oli kaapannut irvistävä piru, keskinäinen kilpailu, vastakkainasettelu ja panttaaminen.

Kilpailumentaliteetti asetti työtovereita ja osaamisia vastakkain, sillä yksilöt hakivat henkilökohtaista meriittiä ja sankaruutta. Seppo tarttui otolliseen hetkeen ja pääsi nousemaan ihailun kohteeksi muiden yläpuolelle.

Lilli suuttui Sepon tempusta ja sulki suunsa kuin simpukka, mieleen hiipi ajatus kostosta. Oli käynnistynyt tietämisten panttaaminen ja osaamisten monopolisointi.

Tietämisestä, osaamisesta ja oivaltamisesta syntyi keskinäisiä valtarakenteita, jotka ruokkivat kateutta, mustasukkaisuutta ja ylivertaisuuden kokemuksia. Ne taas ovat omiaan tuottamaan vastakkainasettelua.

Tarina on kohtalaisen tavallinen monessa työyhteisössä, jossa osaamisten johtaminen ei ole prioriteetti. Yksilöllisen meritoitumisen kilpajuoksu tuottaa kiperiä tilanteita, joista harvoin seuraa organisaation kannalta toivottua tulosta.

Yrityksen tuloksenteon kannalta tilanne ennakoi katastrofia. Luova työntekijä Lilli jätti vastedes tietoisesti osan potentiaalistaan käyttämättä. Seppo ja Lilli asettuivat kyräilemään toisiaan, koska kumpikin tiesi mitä oli tapahtunut.  Keskinäiset suhteet jäätyivät ja panttaamisen mentaliteetti asettui taloon. Lilli jäi miettimään milloin ja miten hän pääsisi nostamaan itsensä korokkeelle.

Mitä neuvoksi esimies Matsille?

Osaamisten johtaminen tarkoittaa organisaation osaamispääoman nostamista tietoisesti johtajuuden fokukseen. Yritykselle oleellista on tietopääoman maksimaalinen hyödyntäminen yhteisen päämäärän eteen. Silloin täytyy voida jakaa osaamisia – ei pantata niitä.

Keskiöön nousee avoin luottamuksen työkulttuuri, jossa uskalletaan myöntää oma rajallisuus ja olla nöyrä toisten osaamisten edessä. Avainasemassa ovat toisten arvostus ja yksilöiden erityisyyden kunnioitusta.

Itseään ja työtovereitaan voi voimaannuttaa voittamaan häiriöt ja lisäämään tehokkuutta. Tiimiytyminen useimmiten vahvistaa työn tuloksellisuutta. Syntyy tosiaan täydentävää tilkkutäkin kaltaista osaamista, joka ravitsee kaikkia osallisia.

Parhaimmillaan osaamisia onnistutaan jakamaan siten, että yhteinen menestys tuottaa yksilöllisen kokemuksen meritoitumisesta. Ja silloin ollaan yrityksen kannalta voittoisalla tiellä.